Hanna Sumari: Kolme lastani sairastui vakavasti – syynä toisten ihmisten rokotusvastaisuus (Ilta-Sanomat 19.7.2016)

You are here:
  • KB Home
  • Lehtileikkeet
  • Hanna Sumari: Kolme lastani sairastui vakavasti – syynä toisten ihmisten rokotusvastaisuus (Ilta-Sanomat 19.7.2016)
< Back

Hanna Sumari: Kolme lastani sairastui vakavasti – syynä toisten ihmisten rokotusvastaisuus

Hanna Sumari

Ilta-Sanomat 19.7.2016

Toimittaja, juontaja ja ruokakirjailija Hanna Sumari kertoo Apu-lehden blogissaan, kuinka hänen lapsensa aikanaan sairastuivat hinkuyskään laivamatkalla. Syynä oli hänen mukaansa Ruotsissa tuolloin muotia ollut rokotevastaisuus. Ilmiö puhuttaa taas myös Suomessa.

Hanna Sumari kertoo Apu-lehden blogissaan, kuinka hänen kolme lastaan aikanaan sairastui hinkuyskään Ruotsin-matkan jälkeen. Nuorin lapsista oli tuolloin vain reilun kuukauden ikäinen. Hän ei ollut ehtinyt saada hinkuyskärokotetta.

– Oli todella hölmöä ja ajattelematonta viedä häntä laivalle. Vanhemmat tyttäret olivat saaneet rokotteen, mutta sen voima oli jo hiipunut, Sumari kertoo Ilta-Sanomille.

PIENELLE vauvalle hinkuyskä voi olla hengenvaarallinen. THL:n mukaan sitä esiintyy laajasti myös Suomessa. Esimerkiksi vuonna 2015 hinkuyskätapauksia ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin 165. Hinkuyskä on rokotuksin ehkäistävistä taudeista vaarallisin lapsen ensimmäisten elinkuukausien aikana. Myös rokote voi aiheuttaa oireita, mutta henkeä se ei vie.

”Keskimmäinen lapseni sai kaikki mahdolliset kuumeet ja kivut rokotuksista eikä se ilahduttanut. Ne menivät nopeasti ohi. Hinkuyskä kesti puoli vuotta kolmella lapsella ja yhdelle se olisi voinut olla kohtalokas,” Sumari kirjoittaa.

Lapset ovat nykyisin jo aikuisia.

Sumari arvelee, että syynä sairastumiselle oli Ruotsissa tuolloin muotia ollut rokotevastaisuus.

– Sain vasta vähän aikaa sitten kuulla, että hinkuyskärokote ei siihen aikaan ilmeisestikään kuulunut Ruotsin rokotusohjelmaan, mutta lopputulos on sama: jos et rokota, lapsi voi sairastua. Suomessa rokotettiin, mutta ruotsinlaivallahan kantajia saattoi silloin olla, Sumari toteaa.

SUMARI kertoo itse sairastaneensa kaikki mahdolliset rokot lapsena. Kokemus oli kaukana miellyttävästä.

– Se oli tosi rankkaa. Nythän suurimpaan osaan on rokotteet.

– Olen ollut tosi tyytyväinen, että minä ja lapseni olemme saaneet kaikki mahdolliset rokotukset ja vielä ilmaiseksi, Sumari sanoo.

Helsingin Sanomat kirjoitti viikonloppuna, että rokotevastaisuus leviää nyt Suomessakin – erityisesti Pietarsaaren seudulla.

THL:n asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo sanoo Ilta-Sanomille, että rokotuskattavuus on Suomessa kokonaisuutena kuitenkin erittäin hyvä.

– Sellaisia ihmisiä, jotka jättäisivät rokotukset lapsilleen kokonaan ottamatta, on edelleen todella todella vähän, Elonsalo sanoo.

– Mutta ehkä jonkinlainen epävarmuus näkyy verrattuna aikaisempaan tilanteeseen.

Epävarmuutta aiheuttavat ne tahot, jotka rokotusvastaisuudesta pitävät ääntä.

– Silloin ruvetaan miettimään asioita ja sitten joskus on helpompi tehdä sellainen päätös, että en nyt rokotakaan.

Tämä päätös usein perustuu asioihin, joilla ei välttämättä ole faktapohjaa eivätkä ne perustu tutkittuun tietoon. Tätä niin sanottua ”rokotustietoa” löytyy netistä nykyään pilvin pimein.

Rokotusasioissa korostuu myös tuttu sanonta: poissa silmistä, poissa mielestä. Kun monet taudit on saatu rokotuksilla kuriin, eikä niitä enää lähiympäristössä näy, kuvittelee moni, että rokotus on turhaa.

– Ei muisteta niitä tauteja, kun ei niitä enää nähdä. Sitten ruvetaan miettimään, että tarvitaanko näitä rokotteita.

OIKEASTI niitä tarvitaan. Elonsalo nostaa esimerkiksi tuhkarokon. Se ei ole hävinnyt maailmasta mihinkään, vaikka Suomessa se onkin saatu kattavalla rokotusohjelmalla kuriin.

– Mutta jos joku tuo sen sellaiselle alueelle, jossa rokotuskattavuus on matala, niin silloin se taas pääsee leviämään.

Rokottaminen ei siis ole vain yksilön oma asia. Jokainen rokotettu rakentaa oman suojan lisäksi myös yhteisön suojaa, kun taudille ei jää tilaa.

Esimerkiksi Pietarsaaressa paikallinen lastenlääkäri Markus Granholm sanoo Helsingin Sanomille, että koska Pietarsaaressa moni on jättänyt lapsensa rokottamatta, joudutaan siellä antamaan rokotteita myös sellaisille lapsille, joita ei muualla lääkityksen tai sairauden vuoksi rokotettaisi. Hän kertoo sanoneensa myös joillekin erikoislasten vanhemmille suoraan, että kannattaa muuttaa pois.

– Valitettavasti on niin, että jollekin lapselle pitää varmaan käydä huonosti tällä seudulla. Sitten se kääntyy, Granholm sanoo HS:lle.

Myös Hanna Sumari toteaa blogissaan, että hänen lapsensa oli todellisessa vaarassa hinkuyskän vuoksi.

”Jouduimme (pääsimme!) silloisen Auroran sairaalan eristysosastolle hyvään hoitoon ja pikkuinen babymme oli jatkuvan valvonnan alaisena. Kuoleman vaara oli olemassa,” hän kirjoittaa.

Arvostelujen yhteenveto

Yhteenveto